Kauppalehden jutun innoittamana tartuin kynään – tai pikemminkin näppäimistöön. Tänään 8.10.2025 nimittäin Kauppalehti tietää kertoa meille otsikkotasolla, että ”asuntosijoittajat kääntyivät ostolaidalle”. Samaa viestiä olen kuullut myös asuntosijoittajilta, jotka ovat olleet ostoksilla viime viikkoina. Miltä asuntosijoittamisen tilanne ja tulevaisuus Suomessa siis näyttävät juuri nyt?
Lupaus ikuisesta arvonnoususta
Lähdetään kuitenkin lähihistoriasta liikkeelle, jotta saadaan perspektiiviä nykytilaan ja tuleviin aikoihin. Kun kiinnostuin asuntosijoittamisesta ja lähdin opiskelemaan aihetta, elettiin jotakuinkin 2010-luvun puoliväliä. Asuntojen ”ikuinen arvonnousu” oli kokolailla tyssännyt, mutta toisaalta finanssikriisin myötä varsinainen asuntosijoittajan kulta-aika vasta alkoikin, kun korot olivat jotakuinkin vuosikymmenen ajan nollissa. Velkavipu oli helppo ja hauska väline asuntosijoittajan pakkiin noissa korko-oloissa, ja aika moni suomalainen lähtikin innokkaasti asuntosijoittajaksi. Jotkut jopa niin innokkaasti, että korkosuojaukset unohtuivat tyystin, ja koronaelvytyksen jälkeinen korkojennousu johtikin tehokkaisiin paniikkimyynteihin, kun asuntoja oli vivutettu päällekkäin naksun turhan aggressiivisesti.
Kiihtynyt inflaatio aiheutti siis suhteellisen jyrkät koronnostot vuodesta 2022. Se karsi osan ylioptimisteista pois markkinasta ja toisaalta loi erinomaisia pelipaikkoja niille, joilla oli strategiassa vähän paremmin pelivaraa muuttuneisiin olosuhteisiin. Osa sijoittajista odotti vieläkin rumempaa kyytiä, mutta ihan kaikista dramaattisimmat skenaariot eivät ainakaan tässä kohtaa toteutuneet. Kiinteistömarkkina ei kokonaisuudessaan romahtanut. Korkojen noustessa rahoitusta ei tarjottu huippuhyvin ehdoin, mutta käytännössä korkojen nousu tarkoitti myös laskevia neliöhintoja. Eli sijoittajana voit ostaa kohteita edullisella kauppahinnalla, mutta toisaalta isoimmat velkavivut eivät oikein palvele tehokkaasti.
Markkina löytää lopulta tasapainon.
Samalla yleinen taloustilanne on pysynyt heikkona muutaman vuoden ajan tähän päivään saakka, eli taloudellista toimeliaisuutta on ollut normaalia vähemmän. Siinä mukana myös asuntokauppoja on tehty vähemmän, asuntomarkkinan on puhuttu olevan jäissä. Ensin venyivät myyntiajat, sen jälkeen alkoivat reagoida neliöhinnat. Olemme siis nähneet jakson, jossa tarjonta on hiljalleen paisunut, mutta ostajia ei ole juuri näkynyt. Ja silloinkin kun on, kaupat on tehty enemmän ja vähemmän ostajan ehdoilla. Kysynnän hintajousto toimii näin.
Markkina kuitenkin löytää lopulta aina tasapainon, jota olemme parhaillaan todistamassa Kauppalehden jutunkin mukaan. Käytännössä myyjät ovat todenneet tilanteensa ja tehneet joukkona keskimäärin oikeat johtopäätökset laskiessaan hintaodotuksiaan kohteistaan. Myyntipaine on kasvanut riittävästi, jotta hintataso on reagoinut laajasti. Lisäksi tietysti korkoympäristö on muuttunut, ja vaikkei korkojen kehityksestä varmasti tiedetäkään, niin esimerkiksi korkosuojauksia saa taas ihan järkevästi. Nämä kaksi tekijää yhdessä tekevät sen, että asuntomarkkinan solmu alkaa hiljalleen aueta. Vieläkin sekä tilastojen että gallupien mukaan kulutuskäyttäytymisessä on yleistä varovaisuutta, pääasiassa heikon työmarkkinan vuoksi, mikä on luonnollista.
Tuleva vuosi 2026 näyttää tästä katsoen tasapainon palautumisen vuodelta asuntomarkkinassa, ellei nyt mitään erikoista tapahdu. Mielestäni näyttää siltä, että vielä jonkin aikaa on enemmän ostajan markkina, koska käänne on hidas ja tulee kestämään useita kuukausia. Vielä on siis valveutuneelle ostajalle pelipaikkoja tarjolla, mutta ei loputtomiin. Nyt niitä törkeitä tarjouksia vielä ehtii tehdä!
Taloudenpitäjä
