Nyt kun meillä on pari tuoretta kotimaista tapausesimerkkiä listautumisanneista, niin onkin oivallinen tilaisuus käsitellä aihetta tavallisen yksityissijoittajan näkökulmasta: mikä on listautumisanti, ja mitä pitäisi ymmärtää, jos harkitsee osakkeiden ostoa listautumisannista?
Listautuminen tarkoittaa siis sitä, että osakeyhtiö listautuu pörssiin, jolloin sen osakkeilla voidaan käydä kauppaa pörssissä. Kuka tahansa sijoittaja voi ostaa osakkeita, ne ovat julkisesti kaupan. Listautumisanti tapahtuu käytännössä juuri ennen listautumista, jolloin osake vapautuu kaupankäyntiin pörssiin. Listautumisannista käytetään termiä IPO (Initial Public Offering). Voidaan sanoa, että listautuminen on yhtiön ja omistajien kannalta merkittävä hetki, koska tästä hetkestä eteenpäin yhtiön markkina-arvo määrittyy käytännössä reaaliajassa. Listautumiseen voi olla useita syitä tai perusteita, mutta olennaisinta on parantaa kasvumahdollisuuksia, mihin voi liittyä mm. pääoman kerääminen, velkojen lyhentäminen tai vaikka yhtiön brändin vahvistaminen, johon pörssistatus myös vaikuttaa. Myös osakkeen likviditeetti paranee huomattavasti, mikä saattaa olla tärkeä ajuri omistajille. Osaketta on siis helpompi myydä ja ostaa.
Mitä listautumisantiin osallistuminen tarkoittaa sijoittajalle, joka on kiinnostunut listautuvasta yhtiöstä? Listautumisannista ostetaan osakkeita hieman eri tavoin, kuin jo pörssissä olevan yhtiön tapauksessa. Ensiksi, osallistumalla ilmaiset kiinnostuksesi ostaa tietyn määrän osakkeita – et voi suoraan ostaa haluamaasi määrää. Lopullinen ostettava määrä riippuu annin kysynnästä ja tarjonnasta. Annissa on myös määritelty osakkeelle tietty merkintähinta, joka on kiinteä listautumiseen saakka. Vasta kun kaupankäynti pörssissä alkaa, voi hintakin reagoida normaalin hinnanmuodostuksen tapaan markkinoilla. Aina ei myöskään käy niin, että listautumisannin osakehinta olisi ”alennus”, vaan hinta voi myös ensimmäisenä päivänä yhtälailla laskea pörssissä. Jostain syystä anteja tunnutaan pitävän jonkinlaisina alennuslaareina, mutta tässä pitää olla tarkkana.
Sijoittajan vastuulla on selvittää ja määritellä sijoitusmahdollisuuden potentiaali – ei kenenkään muun.
Samat perusasiat pätevät listautumisantiin osallistuessa, kuin muutenkin osakesijoittamisessa: sijoittajan tulee itse tehdä huolellinen taustatyö selvittääkseen yhtiön tilannetta ja tulevaisuuden potentiaalia. Näyttäisi myös olevan niin, että aika usein listautumisanneissa halutaan antaa hieman optimistinen kuva yhtiön tuloskunnosta, eli tiedotteita ja lukuja kannattaa puntaroida hyvinkin jämäkästi ja viileästi. Enkä tarkoita, että kukaan suoranaisesti valehtelisi, mutta viestintä on taitolaji ja listautumisen yhteydessä ymmärrettävästi korostetaan tiettyjä seikkoja ja jätetään toiset hieman vähemmälle huomiolle. Toistan itseäni vielä: sijoittajan vastuulla on selvittää ja määritellä sijoitusmahdollisuuden potentiaali – ei kenenkään muun.
Kurkataanpas näitä meidän viimepäiväisiä esimerkkitapauksiamme, eli Cityvarastoa ja Postia. Mitä huomioita voidaan tehdä kyseisten yhtiöiden anneista? Yhtiöesittelyitä en kirjaa tähän, mutta tiiviisti ilmaistuna Posti on, noh… Posti, ja Cityvarasto tarjoaa pienvarastotiloja kuluttajille keskittyen kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin. Konserniin kuuluvat myös PakuOvelle.com sekä Suomen Opiskelijamuutot Oy.
Cityvaraston listautuminen oli kokonaisuutena kiinnostava: yhtiöllä on vahva markkina-asema ja toiminta on kehittynyt pitkäjänteisesti. Kaupungistumistrendi tukee toimintaa oletettavasti myös jatkossa. Liiketoiminnan avainluvut ovat myös verrattain vahvoja, joskin niitä täytyy tietenkin peilata osakkeen hintaan. Kiinteistöyhtiönä Cityvarasto lähtökohtaisesti kiinnosti minuakin, koska olen myös kiinteistösijoittaja, eikä pienvarastopuoli olisi ollenkaan poissuljettu hajautus omaan salkkuuni. Ja sitten tulee se MUTTA: Cityvarasto on siis pääasiassa kiinteistösijoitusyhtiö, jolloin yhtiön tase on merkittävä arvon mittari, ja kiinteistösijoitusyhtiön arvo usein määritelläänkin sen kautta. Cityvaraston tasearvo on useaan kertaan määritelty ulkoisen konsultin toimesta, mutta juuri tuoreinta kierrosta edeltää konsultin vaihto ja uuden konsultin huomattavasti korkeampi arvio Cityvaraston tasearvosta.
Tällä merkittävän optimistisella arviolla on paljonkin vaikutusta siihen, miltä yhtiön arvo ja tuloskunto näyttävät. Onko arvio turhan optimistinen, johtaako se sijoittajaa harhaan? Voiko siihen liittyä erityistä tarkoitushakuisuutta suhteessa listautumisantiin? Minulla ei ole riittävää pätevyyttä eikä tietoa vastata näihin kysymyksiin, mutta itse jätin annin väliin juurikin tästä hähmäisyydestä johtuen. Minusta vaikutti turhan sopivalta, että tällainen muutos on saatu aikaan edeltämään listautumisantia.
Tämä on minusta hyvä esimerkki siitä, että yksittäistä yhtiötä arvioitaessa ihan pelkkien avainlukujen tutkiminen ei aina anna riittävää tietoa valistuneeseen päätöksentekoon. Ja toisaalta, jollei ole halua tai kykyä käyttää riittävästi aikaa yhtiön analysointiin, millä todennäköisyydellä onnistuu tekemään keskimäärin muita sijoittajia parempia päätöksiä? Silloin palataan siihen, että indeksisijoittaminen on usein parempi vaihtoehto panos-tuottosuhteeltaan.
No entäs se Posti? Kyseessä on siis valtion yhtiö, mikä jo itsessään torppaa useiden sijoittajien mielihalut ja ostohousut pysyvät visusti kaapissa. Postin toiminta on vahvasti säänneltyä ja verrattain vakaata, joskin se on kohdannut viime vuosina uudenlaista kilpailua logistiikassa usealtakin suunnalta. Silti pakettimäärissä meillä on vielä potentiaalia, mikä lupaa trendien osalta hyvää liiketoiminnalle.
Eli perusvarmaa tekemistä ja jatkuvuutta olisi tarjolla, katsotaanpa sitten niitä lukuja: arvoa mittaava P/E-luku vuodelta 2024 on n. 6,5, joka innostaa kyllä useimmat sijoittajat tekemään nopeitakin ratkaisuja! Kuinka ollakaan, ilmaista lounasta ei tälläkään kertaa ollut kuitenkaan jaossa: vuosi 2024 oli Postilla poikkeuksellinen ja tarkasteltaessa vuoden 2025 tilannetta P/E-luku on n. 37,5. Se on tasoa ”heikko”, ellei ”surkea”.
Toinen merkille pantava asia Postin osalta on, että kyseessä on käytännössä yksiselitteisesti valtion rahastus, eräänlainen vapaaehtoinen lisäveroerä sijoittajille. Tätä asiaa ei edes pyritty piilottelemaan, mikä on tavallaan positiivista. Vuoden 2024 tuloksesta Posti maksoi mojovan lisäosingon, jolla se käytännössä puolitti yhtiön markkina-arvon ennen listautumista. Lisäksi, Posti ei kerrytä annissa, tai virallisemmin osakemyynnissä itselleen varoja, vaan sen tekee Suomen valtio, joka siis omisti ennen antia 100 % Postista.
Mitä opittiin näistä esimerkeistä? Listautumisanti ei ole rahantekoautomaatti, jollaiseksi sitä jossain määrin luullaan. Onnistumisen mahdollisuudet riippuvat ihan samoin laadukkaasta osakeanalyysista, kuin muissakin osakehankinnoissa. Ja jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta – kuten näissäkään esimerkeissä.
Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Kirjoittajalla ei ole kirjoitushetkellä omistuksia tai muita sidonnaisuuksia Cityvarastoon eikä Postiin.
Taloudenpitäjä
