Kirjoitin aiemmassa blogitekstissäni vuoden 2026 sijoittamisesta ja tavoitteista, ja tekstissä mainitsen yhtenä kiinnostavana vaihtoehtona tutustua Aasian markkinaan tarkemmin – sen tutustumisen aika on nyt koittanut.
Kannustimet tuntuvat olevan hyvin kohdallaan, kun maailmantilannetta katsoo: Yhdysvaltojen kimpoileva päätöksenteko tulliuhkineen, Euroopan yleisesti heikko taloustilanne ja geopoliittinen epävakaus antavat osansa siihen, että kauempana idässä asiat saattaisivat olla sijoittajan näkökulmasta paremmin. Etenkin Kiinassa ollaan edelleen tekemässä voimakasta kehitystä monella osa-alueella, joista esimerkkeinä valtaisa ryntäys sähköautomarkkinoille kilpailukykyisillä tuotteilla sekä massiivinen ”temutus”, joka ei näytä varsinaisesti vähenevän.
Aasia ei ole sisäisesti mikään homogeeninen monoliitti.
Aasia on maailman suurin maanosa, jossa asuu yli 60 % maailman väestöstä. Keskiluokan kasvu lisää kulutusta ja parantaa yritysten kasvupotentiaalia. Väestönkehitys on kuitenkin tasaantunut merkittävästi ja hedelmällisyyslukukin on pudonnut 1,8 tietämille, mikä merkitsee väestönkasvun tyssäämistä. Väestönkehitys ei tietenkään ole ainoa seikka, joka talouskehitykseen vaikuttaa, mutta sen merkitys on tyypillisesti ollut suuri sekä saatavilla olevan työvoiman että paikallisen kulutuksen suhteen. Alueen teknologinen kehitys on ollut huimaa, jopa maailman huippua tietyissä teknologioissa. Kuitenkin esimerkiksi Kiinassa sääntelyn arvaamattomuus saattaa toisinaan aiheuttaa sijoittajille tukullisen harmaita hiuksia. Aasia ei myöskään ole sisäisesti mikään homogeeninen monoliitti, vaan eri valtioiden ja sisämarkkina-alueiden tilanne on hyvinkin erilainen.
Käydään tässä artikkelissa läpi, miltä Aasian talous ja markkinat näyttävät: mitkä asiat puoltavat sijoituspäätöstä ja mitkä mahdollisesti puhuvat sijoittamista vastaan. Koska kristallipallo on edelleen huurussa, joudun perustamaan analyysin pääasiassa historiatietoon, mutta pyrin myös kurkistamaan tulevaan. Vertaillaan samalla erilaisia rahastovaihtoehtoja, jollaisen kautta itse mahdollisen sijoituksen käytännössä toteuttaisin.
Aasia-rahastoja on runsaasti: pelkästään Nordnetin valikoima tarjoaa tällä hetkellä 122 erilaista Aasiaan sijoittavaa ETF-rahastoa. Katsotaan tarkemmin muutamaa ja tutkitaan mitä ne pitävät sisällään, sekä vertaillaan niiden kehitystä viimeisen viiden vuoden ajalta.
iShares MSCI EM Asia UCITS ETF USD (Acc)
Rahasto sijoittaa laajasti Aasian markkinoille, poislukien Japaniin. Kehittyvien ja kehittyneiden markkinoiden osuudet menevät jotakuinkin 50/50 rahaston hajautuksessa. Teknologiapainotus on selvä reilun 40 % osuudella rahastosta, seuraavaksi isoimpien sektoreiden ollessa rahoituspalvelut (n. 16 %) sekä sykliset kuluttajatuotteet ja -palvelut (n. 12 %).
Rahaston arvonkehitys on ollut pitkällä aikavälillä verrattain maltillista, ottaen huomioon millaiset kasvuodotukset Aasiaan kuitenkin yleensä liitetään. Etenkin tarkasteluväliksi valittu viimeisen viiden vuoden jakso on jättänyt toivomisen varaa heikolla 21,30 % tuotolla. Vertailun vuoksi S&P 500 indeksin tuotto on ollut samalla ajanjaksolla 63,70 %. Ero on merkittävä. Rahaston lisätietoja tutkimalla huomataan myös, että vastuullisuusmittarit heiluvat skaalaan alapäässä – mikä ei ehkä ole valtava yllätys. Rahaston juoksevat kulut ovat maltilliset 0,20 %. Rahasto on Nordnetin yhdeksänneksi suosituin Aasia-rahasto omistajien lukumäärällä mitattuna.
Franklin FTSE India UCITS ETF
Intian markkinalle suuriin ja keskisuuriin yrityksiin sijoittava rahasto on Aasian listalta Nordnetin toiseksi suosituin. Sen juoksevat kulut ovat kohtuulliset 0,19 %. Kolme suurinta sektoria ovat rahoituspalvelut (n. 28 %), sykliset kuluttajatuotteet ja -palvelut (n. 12 %) sekä energia (n. 10 %). Omistajien lukumäärällä mitattuna rahasto on Nordnetin toiseksi suosituin Aasia-rahasto.
Viiden vuoden kehitys on ollut suotuisampaa noin 33 % kokonaistuotolla, kun verrataan aiempaan kandidaattiin, mutta ei Intian markkinassakaan mitään raketointia kyllä ole ollut. Oikeastaan päin vastoin, kun arvo on ollut tasaisessa laskussa lähes kahden vuoden ajan. Vielä tällä hetkellä Intiankin väestörakenne on kuitenkin erinomainen tukemaan talouden suotuisaa kehitystä, kun työikäistä väestöä on runsaasti ja toisaalta huollettavia suhteessa vähän. Kokonaishedelmällisyys on kuitenkin myös Intiassa pudonnut alle 2,0:aan, mikä merkitsee sitä, että väki alkaa vähentyä ja jossain kohtaa väestöpyramidi ei enää näytä näin suotuisalta markkinoiden ja valtiontalouden näkökulmasta. Väestötilanne ei kuitenkaan selitä otsikoiden odotuksiin nähden heikohkoa arvonkehitystä.
iShares MSCI China ETF USD Acc
ETF-rahasto, joka sijoittaa Kiinan markkinoille. Vähemmän yllättäen suurimpana sektorina nähdään sykliset kuluttajatuotteet ja -palvelut noin 27 % osuudella. Seuraavaksi suurimmilla painoilla ovat mukana viestintä (n. 21 %) ja rahoituspalvelut (n. 18 %). Yrityskohtaisissa osuuksissa on voimakas kärki, kun kaksi suurinta omistusta eli Tencent ja Alibaba muodostavat rahastosta lähes 27 % siivun. Omistajien määrällä mitattuna tämä rahasto on Nordnetin neljänneksi suosituin Aasia-rahasto.
Rahaston on aliperformoinut merkittävästi ja jäänyt globaalista vauhdista selvästi. Viimeisen viiden vuoden kehitys on pakkasella yli 23 %. Samalla kuitenkin Kiinan BKT kehittyy noin 4-5 % vuosivauhtia, joskin ennusteet näyttävät sen hidastuvan hieman. Väestönkasvu on samalla kääntynyt ja väkimäärä on vähentynyt on muutaman vuoden ajan yhtäjaksoisesti, kun hedelmällisyysluku pyörii 1,0:n tuntumassa. Työikäisen väestön väheneminen jarruttaa kasvua, samoin kuin kiinteistösektorin ongelmat sekä matala tuottavuuskehitys. Samoin kuin laajemmassakin Aasia-ETF:ssä, myös Kiinan rahaston vastuullisuusmittarit näyttävät kokolailla punaista.
Yhteenveto havainnoista
Päällimmäinen ajatus, tai tunne, lienee pettymys. Eihän tämä nyt miltään kultakaivokselta vaikuta – odotukseni olivat värittyneet erilaisiksi. Ehkä se kultakaivos oli ylitermi, mutta odotin kuitenkin löytäväni selkeitä, kohtalaisen vakaita kasvun eväitä, mikäli sivuutetaan lähinnä arpapeliä muistuttava Kiinan sääntely. Ennemmin tästä muodostuu kuva hiljalleen nahistumaan alkavasta matalahkon tuottavuuskehityksen markkinasta, jonka parhaat eväät on syöty jo aikaa sitten. Se on sikäli kummallista, että kokolailla jatkuvasti saamme uutisia eturivin innovaatioista, hyvänä esimerkkinä mm. autoteollisuus ja siihen sidoksissa oleva akkuteknologian kehitys, kuten jo artikkelin alussakin mainitsin.
Ehkä onkin niin, että ETF:t tai hajauttaminen ylipäätään ei olekaan fiksuin ratkaisu, mitä Aasiaan tulee, vaan osakepoiminta teknologisesti vahvoilla olevista kasvuyhtiöistä. Niitä kuitenkin on useita, kun tarkastellaan koko Aasiaa. Kasvuyhtiöpoiminta ei kuitenkaan ole omaa aluettani sijoittamisessa, kun sijoitan pääasiassa pitkää, vakaata kasvua rakentaneisiin omien alojensa kärkiyhtiöihin, joiden track-recordit ovat kunnioitusta herättäviä. Kasvuyhtiöihin sijoittaminen on eri peli, joka vaatii erilaista näkemystä ja lähestymistapaa.
Summataan tämä aihe pakettiin siten, että tietynlaisen pettymyksen tunnelmissa taidan jättää Aasian muille sijoittajille ainakin toistaiseksi. Täytyy kuitenkin olla toisaalta tyytyväinen siitä, että tällä kartoituksella pystyttiin tekemään valistunut valinta sijoituspäätöksen kohtalosta. Eikä tämä päätelmä markkinan houkuttelevuudesta ole tietenkään ainoa totuus, mikä on hyvä huomata mainita. Jollain muilla lähestymistavoilla ja toisaalta erilaisella strategialla voi tietysti löytää hyviä kohteita samasta markkinasta, ja kannustankin jälleen tutkimaan eri kohteiden potentiaalia nimenomaan omasta näkökulmasta.
Taloudenpitäjä
