Pörssiromahdukset. Analyytikoiden ennusteet. Trendaavat uutisotsikot. Poliitikoiden ja Esson baarin talouspuheet. Nämä kaikki ja muut vastaavat signaalit ovat omiaan hermostuttamaan markkinoita ja ohjaamaan sijoittajaa tekemään hätiköityjä ratkaisuja. Siksi opiskelu, kokemus ja oma sijoitussuunnitelma ovat jokaiselle sijoittajalle tärkeitä: vahinkoratkaisujen minimoimiseksi.
Markkinoiden psykologia
Etenkin aloittelevan sijoittajan on helppo suhtautua aivan turhan dramaattisesti talouteen, pörssiin ja yhtiöihin liittyvään uutisointiin. Pienikin negatiivinen narahdus tuntuu lähestulkoon maailmanlopulta. On totta, että erilaiset ennusteet ja analytiikka voivat kertoa markkinoiden tulevista käänteistä, mutta korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia. Eikä historia aina toista itseään pörssissäkään, jolloin kaikenlaiseen ennustamiseen ja uutisointiin on järkevää suhtautua reilulla varauksella. Etenkin, kun ylipäätään pelotteluotsikot saalistavat kilpaa kuluttajien klikkejä. Älä ruoki klikkikalastelua, se on meidän kaikkien etu.
Pitkäjänteinen sijoittaja ei ole kiinnostunut päivän kurssista, eikä välttämättä edes vuoden tilanteesta. Kestävässä ja kehittyvässä sijoitustoiminnassa ensisijainen huomio kiinnittyy sen sijaan kohteen sijoitustarinaan tai -perusteisiin ja siihen, onko se tarina muuttunut? Sen pitäisi olla ainoita signaaleja, jolloin sijoittaja edes harkitsee sijoituskohteen myyntiä. Sijoituskielellä puhutaan usein ”fundamenteista”. Jos sijoittajan näkemyksen mukaan fundamentit ovat ennallaan ja tarina näyttää siten uskottavalta myös tulevaisuudessa, ei myydä mitään. Pikemminkin valmistaudutaan ostamaan lisää. Monesti pörssin laajemmat korjausliikkeet tarjoavat makoisia ostopaikkoja pitkän salkun pelaajille. Mitä isompi kolahdus, sen parempi.
Kokemuksen karttuessa ja markkinaviestintää seuratessa oppii myös sen, että joka päivälle löytyy kyllä ainakin yksi romahduksen ja maailmanlopun ennustaja. Jokin markkinamittari näyttää aina tulipunaista ja kertoo pian koittavasta romahduksesta. Tälle viestinnälle valveutunut sijoittaja kohauttaa olkiaan ja jatkaa oman suunnitelmansa mukaista sijoitustoimintaa. Sijoitusten ajoittaminen on useaan kertaan todistettu käytännössä mahdottomaksi, eli nerokkaimmatkaan sijoittajat eivät siinä onnistu. Paitsi ehkä tuurilla, mutta siihenhän emme luota.
Samoin voidaan todeta myös käänteisesti hype- tai meemiosakkeista: on inhimillistä tempautua mukaan päivän kovimpiin hitteihin ja luottaa huiman kurssinousun vielä jatkuvan, vaikkei siihen mitään konkreettista perustetta löytyisikään. Some on näyttänyt voimansa tuottaessaan vahvoja ja yllättävän pitkiäkin meeminousuja tietyille osakkeille, mutta ne ovat perustuneet hypetykseen ja meemiarvoon, eivät taloudellisesti kestäviin mittareihin. Sanomattakin on selvää, että pitkäjänteisesti taloudellista tasapainoa etsivä sijoittaja ei lähde näihin arpajaisiin mukaan. Hauskasta viihteestähän nuo toki käyvät ihan mainiosti!
Sijoittamisessa usein tasaisen passiivinen tyyli tuottaa hyviä tuloksia – ei ehkä huipputuloksia, mutta monelle varsin riittäviä markkinoiden keskimääräisen vuosituoton myötä. Jos sijoittaja haluaa tehdä itse aktiivisempia valintoja markkinassa, niin suosittelen lämpimästi omaa ajatustyötä, analysointia ja johtopäätöksiä. Yleistä talousuutisointia seuraamalla ei voi käytännössä saavuttaa markkinaa parempia tuloksia. Laumaeläimenä sijoittaja tekee samat virheet muiden kanssa sulassa sovussa.
Taloudenpitäjä
