Mikä on sijoitussuunnitelma? Mitä hyötyä sellaisesta on? Mitä asioita hyvä sijoitussuunnitelma pitää sisällään? Suunnitelmallisuus on pitkäjänteisessä, kestävässä ja kehittyvässä sijoittamisessa kaiken A ja O. Tuurillakin voi pärjätä, mutta rohkenen väittää, että omia onnistumisen mahdollisuuksiaan voi parantaa merkittävästi hyvällä suunnitelmalla.
Suunnitelma on sijoittajan kompassi
Sijoittaminen on yleensä yllättävänkin tylsää. Se on pääasiassa samojen asioiden suunnitelmallista toistoa uudelleen ja uudelleen. Markkinoilla tietysti myrskyää ajoittain, mutta siihen oppii suhtautumaan vallan nopeasti. Silti etenkin sitä oman sijoittajauran ensimmäistä pörssiromahdusta odottaessa on loistavaa, kun pohjalla on vahva sijoitussuunnitelma, johon voi nojata epäuskon painaessa mieltä. Romahduksessa pitää vain muistaa tarkistaa suunnitelmasta, pitikö tässä kohtaa paniikkimyydä kaikki tappiolla vai ei?
Sijoitussuunnitelma on sijoittajan kompassi. Siitä voi aina tarvittaessa tarkistaa, mitä pitikään tehdä seuraavaksi. Siitä voi varmistaa, onko tämä innostava sijoitusmahdollisuus sellainen, johon juuri minä aion tarttua? Siitä voi tsekata, oliko tarkoitus ostaa jotain trendaavaa meemiosaketta vaiko ei? Sijoittajana on helppo tempaantua mukaan monenlaisiin mahdollisuuksiin, monesti turhankin innokkaasti. Tempoilu ei useinkaan tuota haluttuja lopputuloksia ja riittävän huolellinen taustatyökin saattaa äkkiä jäädä vajaaksi, kun suunnitelmasta lähdetään poikkeamaan.
Suunnitelman sisältö
Suunnitelman tärkeimmät kohdat kertovat mihin sijoitetaan ja mikä on toiminnan tavoite? Lisäksi on hyvä kirjoittaa itselleen auki, millä logiikalla on päätynyt näihin sijoituskohteisiin tai omaisuusluokkiin, koska se saattaa unohtua matkan varrella. Sitä hämmästyy välillä itsekin, kuinka helposti tuollainen unohdus käykään. Se on tärkeä tieto myös siksi, että suunnitelmaa pitää tarkastella ajoittain kriittisesti ja tarvittaessa muuttaa rohkeasti, jos olosuhteet tai tavoitteet ovat muuttuneet selkeästi ja pysyvästi.
Jos olisi yksi luokka ja sijoitustyyli ylitse muiden, maailmassa olisi vain yhdenlaisia sijoittajia – mutta kun ei ole. On erilaisia omaisuusluokkia kuten kiinteistöt, arvopaperit, raaka-aineet ja vaikkapa kryptovaluutat. On indeksisijoittajia, osinkosijoittajia, arvosijoittajia ja niin edelleen. Yksityissijoittajan näkökulmasta näyttää olevan merkitystä sillä, millainen sijoitustyyli ja -kohteet ovat kiehtovia ja motivoivia pitkällä aikavälillä, koska se tukee sitoutumista. Kestävä sijoittaminen ei perustu itsekuriin, vaan ymmärrykseen ja motivaatioon.
Kestävä sijoittaminen ei perustu itsekuriin, vaan ymmärrykseen ja motivaatioon.
Jos sijoittajalla ei ole vahvaa näkemystä kohteista, indeksisijoittaminen lienee luontevin tapa aloittaa. Monessa tapauksessa passiivinen indeksisijoittaminen on myös tuottoisin tapa sijoittaa, tai on ainakin historiallisesti ollut. Indeksiin sijoittamalla saa indeksin mukaisesti omistusta indeksin yhtiöistä, eli hajautuksen tyypillisesti satoihin yhtiöihin ja kymmenille toimialoille. Pyrin välttämään sijoitusjargonia, mutta ETF (Exchange-Traded Fund) on hyvä käsitellä tässä yhteydessä. Ei pidä hätkähtää, käsite on hyvinkin suoraviivainen: kyse on rahasto-osuuksista, joilla käydään kauppaa pörssissä kuten osakkeilla. ETF:iin kannattaa tutustua siksi, että ne ovat tyypillisesti kuluiltaan merkittävästi edullisempia, kuin tavanomaiset rahastot. Aina näin ei ole, koska ETF:ien joukostakin löytyy aktiivisesti hoidettuja erikoisrahastoja, joiden kulut ovat keskimääräistä korkeampia. Toinen etu perinteisiin rahastoihin verrattuna on, että ETF-osuuksia ostaessaan ja myydessään tietää aina tarkalleen hinnan. Rahasto-osuudet puolestaan liikahtavat viiveellä ja tapahtumahetken kurssiin.
Tavoitteen asettaminen
Sijoitussuunnitelmaan kirjattu tavoite on henkilökohtainen asia. Varmasti jokaisella on kuitenkin jokin motiivi, miksi ylipäätään vahva henkilökohtainen talous tai vaurastuminen kiinnostavat. Siitä motiivista on hyvä lähteä muotoilemaan itseään puhuttelevaa tavoitetta. Jollakin se voi olla puskurivarat, ehkä velaton asunto, toisella 50-jalkainen jahti ja kolmannella puoli valtakuntaa.
Kun oma tavoite on selvillä ja konkretisoitu kirjallisesti, suunnitelmaa on hyvä täydentää suuntaa-antavalla laskelmalla siitä, miten sijoittamalla pääsee tavoitteeseen. Erilaisia sijoituslaskureita löytyy googlaamalla, joiden avulla pystyy hahmottelemaan laskelmaa itselleen. Paljonko keskimäärin kuukaudessa pitäisi sijoittaa, jotta tavoitetuotolla saavutan tavoitteeni esimerkiksi 15 vuoden aikajänteellä? Suosittelen hyödyntämään lyhyen aikavälin (6-12kk) tavoitteita, jotta onnistumisen kokemuksia on tarjolla matkan varrella ja mielenkiinto pysyy yllä tukevasti.
Suosittelen ennen sijoitussuunnitelman täytäntöönpanoa rakentamaan itselleen turva- tai puskuritilin. Se on vararahasto, josta käytetään rahaa force majeure tyyppisissä tilanteissa, kuten työttömyyden yllättäessä tai auton hajotessa lopullisesti. Puskurivarojen tarvittavaa määrää voi arvioida kuukausittaisten menojen suhteessa: rahaa olisi hyvä olla sivussa 3-6 kuukauden menoja vastaava summa. Tällainen puskurikassa antaa joustoa ja mielenrauhaa arkeen ylipäätään, mutta lisäksi sen avulla autetaan sijoitustoiminnan onnistumista: akuutin rahantarpeen iskiessä ei tarvitsekaan myydä sijoituksia hätäpäissään millä hinnalla tahansa, kun tilanteen hoitamista varten on varauduttu erillisellä kassalla.
Taloudenpitäjä
